{"id":1787,"date":"2023-06-21T10:03:47","date_gmt":"2023-06-21T10:03:47","guid":{"rendered":"https:\/\/www.premera.fi\/?page_id=1787"},"modified":"2023-06-21T10:03:47","modified_gmt":"2023-06-21T10:03:47","slug":"tietoa-puhterapiasta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.arrapaja.fi\/arrapaja\/tietoa-puhterapiasta\/","title":{"rendered":""},"content":{"rendered":"\n[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” custom_margin=”||-84px|||” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_text _builder_version=”4.21.0″ _module_preset=”default” theme_builder_area=”post_content” hover_enabled=”0″ sticky_enabled=”0″]

Tietoa puhterapiasta<\/strong><\/h1>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content” custom_padding=”|||31px||”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_text _builder_version=”4.21.0″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content” sticky_enabled=”0″]

Puheterapiassa voidaan kuntouttaa monia puheeseen, kieleen ja kommunikointiin liittyvi\u00e4 toimintakyvyn osa-alueita – yksitt\u00e4isten \u00e4\u00e4nteiden hallinnasta kerrontataitoihin; lukitaidoista sosiaalisten tilanteiden sujuvuuteen, sek\u00e4 paljon muuta.\u00a0<\/p>\n

Alta l\u00f6yd\u00e4t tietoa tavallisista puheterapiaan ohjautumisen syist\u00e4:<\/strong><\/p>[\/et_pb_text][et_pb_toggle title=”Viiv\u00e4stynyt puheen ja kielen kehitys” _builder_version=”4.21.0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”]

Pienet lapset el\u00e4v\u00e4t kielellisten taitojen voimakkaan kehityksen aikaa, ja taitojen karttumisen tahdissa on normien sis\u00e4ll\u00e4kin huomattavia yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja. Noin viidesosalla alle nelj\u00e4vuotiaista lapsista kielelliset taidot ovat huomattavasti ik\u00e4tovereita j\u00e4ljess\u00e4, jolloin puhutaan viiv\u00e4styneest\u00e4 puheen ja kielen kehityksest\u00e4<\/em>. Suurimmalla osalla viivett\u00e4 seuraa nopean kehityksen vaihe, jolloin taidot nousevat j\u00e4lleen ik\u00e4tasolle. Pienemm\u00e4ll\u00e4 osalla lapsista, joilla puheen ja kielen kehitys on viiv\u00e4stynyt, diagnosoidaan my\u00f6hemmin kehityksellinen kielih\u00e4iri\u00f6.<\/em><\/p>\n

Viiv\u00e4stynyt puheen ja kielen kehitys on lasten puheterapiak\u00e4yntien yleisin syy. Kielellisen kehityksen tukeminen aikaisessa vaiheessa auttaa lapsen kommunikointikyky\u00e4 kehittym\u00e4\u00e4n ja antaa lapselle paremmat valmiudet my\u00f6s muiden taitojen, kuten sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen ja itses\u00e4\u00e4telytaitojen oppimiseen. Jo puolitoistavuotiaan lapsen kielelliseen kehitykseen voidaan vaikuttaa antamalla vanhemmille ohjausta kielellist\u00e4 kehityst\u00e4 tukevaan vuorovaikutukseen.<\/p>[\/et_pb_toggle][et_pb_toggle title=”Kehityksellinen kielih\u00e4iri\u00f6” _builder_version=”4.21.0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”]

Kehityksellinen kielih\u00e4iri\u00f6, joka on tunnettu aiemmin nimill\u00e4 kielellinen erityisvaikeus<\/em> ja dysfasia<\/em>, on noin seitsem\u00e4ll\u00e4 prosentilla v\u00e4est\u00f6st\u00e4 esiintyv\u00e4 h\u00e4iri\u00f6, jossa kielellisten taitojen kehitys on heikompaa kuin muiden taitojen kehitys. Kehityksellinen kielih\u00e4iri\u00f6 voidaan diagnosoida yli nelj\u00e4vuotiaalla lapsella. H\u00e4iri\u00f6 voi painottua puheen tuottoon tai ymm\u00e4rt\u00e4miseen, tai ilmenty\u00e4 molemmissa. My\u00f6s sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppiminen on usein hidasta. <\/p>\n

Kehityksellinen kielih\u00e4iri\u00f6 voi n\u00e4ky\u00e4 puheessa esimerkiksi suomen kielen taivutusmuotojen puutteena tai virheellisyyten\u00e4, sanojen puuttumisena tai virheellisyyten\u00e4 tai sanavaraston hitaana kasvuna. Puheen ymm\u00e4rt\u00e4misen vaikeudet j\u00e4\u00e4v\u00e4t tuottamisen vaikeuksia helpommin huomaamatta, sill\u00e4 ne sekoittuvat helposti keskittymisvaikeuksiin, k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6ihin tai vet\u00e4ytyv\u00e4\u00e4n luonteeseen. Ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 voidaan testata luotettavasti puheterapeutin arviossa.<\/p>\n

Yleens\u00e4 i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isen kielen hallinta kehittyy, mutta viel\u00e4 aikuisi\u00e4ll\u00e4kin uusien, etenkin abstraktien k\u00e4sitteiden omaksuminen on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 vaikeampaa. Kehityksellinen kielih\u00e4iri\u00f6 vaikuttaa koulu- ja opiskelumenestykseen kokonaisvaltaisesti, sill\u00e4 \u00e4idinkielen ja vieraiden kielten lis\u00e4ksi muun muassa matematiikan sanalliset teht\u00e4v\u00e4t ja lukuaineisiin liittyvien k\u00e4sitteiden hallinta ovat usein kielih\u00e4iri\u00f6iselle oppilaalle vaikeita.<\/p>\n

Puheterapeuttisella kuntoutuksella voidaan tukea kielellisi\u00e4 taitoja ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 h\u00e4iri\u00f6n vaikutuksia oppimiseen, sosiaaliseen kanssak\u00e4ymiseen ja tunne-el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kehityksellisen kielih\u00e4iri\u00f6n kuntoutuksessa suoran puheterapian lis\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6n tukitoimet ovat t\u00e4rkeit\u00e4: perhett\u00e4 ohjataan tehokkaisiin ja kehityst\u00e4 tukeviin kommunikointitapoihin, ja koulussa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tarvittavia tukitoimia.<\/p>[\/et_pb_toggle][et_pb_toggle title=”Ep\u00e4selv\u00e4 puhe” _builder_version=”4.21.0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”]

Lasten kesken on etenkin 2 \u2013 3 vuoden i\u00e4ss\u00e4 huomattavissa suuria eroja puheen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja selkeydess\u00e4. Kolmivuotiaankin puheesta voi viel\u00e4 puuttua useita \u00e4\u00e4nteit\u00e4: yleisi\u00e4 viimeisten joukossa opittavia ovat esimerkiksi r, s, d, l ja k. Yleens\u00e4 kolmivuotiaan puhe on kuitenkin jo p\u00e4\u00e4osin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s vieraalle aikuiselle. Jos puheen ep\u00e4selvyys her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolta, lapsi voidaan ohjata neuvolasta tarvittaessa puheterapeutin arvioon.<\/p>\n

Puheterapiassa voidaan harjoitella puheen selkeytt\u00e4, sek\u00e4 antaa ohjausta vanhemmille. Vanhemmat voivat tukea lapsen puheen selkeytymist\u00e4 monin yksinkertaisin tavoin. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuunnella lasta k\u00e4rsiv\u00e4llisesti, jolloin motivaatio sanalliseen ilmaisuun s\u00e4ilyy ja puhetta tulee harjoiteltua. My\u00f6s laulut, lorut ja yhteiset leikit, joissa lapsen ilmaisuja sek\u00e4 kuunnellaan, ett\u00e4 toistetaan ja laajennetaan, harjoittavat puhetta ja puhumisen iloa.<\/p>[\/et_pb_toggle][et_pb_toggle title=”Puheen sujuvuuden h\u00e4iri\u00f6t” _builder_version=”4.21.0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”]

Kenenk\u00e4\u00e4n arkipuhe ei ole t\u00e4ydellisen sujuvaa \u2013 itse asiassa tyypilliset sujumattomuudet<\/em>, kuten pidemm\u00e4t tauot joidenkin sanojen v\u00e4liss\u00e4, sanojen toistot (\u201dja ja ja\u2026\u201d), t\u00e4ytesanat (\u201dniinku\u201d, \u201dtota\u201d) ja itsekorjaukset (\u201dtuolilla – eiku sohvalla\u201d) jopa lis\u00e4\u00e4v\u00e4t puheen ymm\u00e4rrett\u00e4vyytt\u00e4 ja kuulijan mahdollisuuksia sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 kuulemaansa. Sujumattomuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, laadusta ja vaikutuksista puhujan el\u00e4m\u00e4\u00e4n riippuu, onko kyseess\u00e4 tyypillinen sujumattomuus, vai puheen sujuvuuden h\u00e4iri\u00f6.<\/p>\n

\u00c4nkytys<\/strong><\/p>\n

\u00c4nkytys on puheen sujuvuuden h\u00e4iri\u00f6, joka ilmenee \u00e4\u00e4nteiden, tavujen tai sanojen toistona<\/em> (pi-pi-piha), \u00e4\u00e4nteiden venymisen\u00e4<\/em> (piiiiiiha) tai \u00e4\u00e4nett\u00f6min\u00e4 taukoina, eli blokkeina<\/em> (p—-piha).<\/p>\n

Joskus lapsen \u00e4nkytys voi olla ohimenev\u00e4\u00e4, kehityksellist\u00e4 \u00e4nkytyst\u00e4, joka kuuluu kielen nopean kehityksen vaiheeseen. Puheterapeutin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos \u00e4nkytys vaivaa lasta itse\u00e4\u00e4n, se on erityisen runsasta, tai jos se on kest\u00e4nyt yli puoli vuotta. Lapset ovat yksil\u00f6it\u00e4 suhtautumisessaan \u00e4nkytykseen: jotkut eiv\u00e4t huomaa koko asiaa, toisia sujumattomuus ei vaivaa, ja toiset voivat kokea voimakastakin ahdistusta ja puhumisen pelkoa.<\/p>\n

\u00c4nkytykselle ei ole l\u00f6ydetty kaikenkattavaa selityst\u00e4. Nykytiedon valossa suositaan ns. \u00e4mp\u00e4riteoriaa<\/em>, jonka mukaan \u00e4nkytys on useiden tekij\u00f6iden summa. Joskus esimerkiksi psyykkinen stressi voi olla tekij\u00e4, joka saa \u201d\u00e4mp\u00e4rin vuotamaan yli\u201d, eli \u00e4nkytyksen ilmenem\u00e4\u00e4n puheessa. Usein hankalat tunteet pahentavat \u00e4nkytyst\u00e4, joten hyv\u00e4ksyv\u00e4n ja rauhallisen kommunikointiymp\u00e4rist\u00f6n luominen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuntoutuksessa ja \u00e4nkytt\u00e4j\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\u00c4nkytt\u00e4v\u00e4n lapsen l\u00e4heiset saattavat luonnostaan alkaa t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 lapsen puheenvuoroja, puhua lapsen puolesta loppuun ja v\u00e4ltell\u00e4 \u00e4nkytyksest\u00e4 keskustelemista. N\u00e4m\u00e4 ovat yleisi\u00e4 tapoja, joiden voidaan ajatella auttavan lasta, tai joita tehd\u00e4\u00e4n huomaamatta. \u00c4nkytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lasta kuitenkin auttaa parhaiten, kun h\u00e4nen puheenvuoronsa kuunnellaan keskeytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tai t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4tt\u00e4 loppuun ja luodaan kokemus, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on h\u00e4nen sanomansa asia, ei se, miten h\u00e4n sen sanoo. \u00c4nkytyksest\u00e4 voi hyvin my\u00f6s keskustella ik\u00e4tasoisesti lapsen kanssa. Kun lapsi tiet\u00e4\u00e4 aikuisen huomanneen, ett\u00e4 puhuminen on v\u00e4lill\u00e4 vaikeaa, h\u00e4n ei koe olevansa asian kanssa yksin, ja voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 puhumisen pelon syntyminen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s kehuminen ja kannustaminen, ja se, ettei puhumiseen liity pakottamista.<\/p>\n

 <\/p>\n

Sokellus<\/strong><\/p>\n

Sokellus on puheen sujuvuuden h\u00e4iri\u00f6, jossa puhe on nopeaa, rytmilt\u00e4\u00e4n ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 ja ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Artikulaatio voi olla ep\u00e4tarkkaa ja puheen tauot voivat olla liian lyhyit\u00e4 tai v\u00e4\u00e4riss\u00e4 paikoissa. My\u00f6s tavuja tai \u00e4\u00e4nteit\u00e4 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 sanoista pois, tai ne voivat sulautua toisiinsa. Sokeltaja ei yleens\u00e4 ole tietoinen puheensa sujumattomuudesta.<\/p>\n

Sokelluksen kuntoutuksessa harjoitellaan erilaisin puheterapeuttisin keinoin puherytmin hidastamista ja tietoisuutta omasta puheesta. Sokeltajalle ei ole hy\u00f6ty\u00e4 pelkist\u00e4 toistuvista kehotuksista puhua hitaammin.<\/p>[\/et_pb_toggle][et_pb_toggle title=”Lukemisen ja kirjoittamisen pulmat” _builder_version=”4.21.0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”]

Lukivaikeus on kapea-alainen oppimisen erityisvaikeus, joka vaikuttaa lukemisen ja kirjoittamisen tarkkuuteen ja sujuvuuteen.<\/p>\n

Lukemisen ja kirjoittamisen taitojen perusta on kielellisess\u00e4 tietoisuudessa, joka alkaa kehitty\u00e4 tyypillisesti noin viiden-kuuden vuoden i\u00e4ss\u00e4. Erityisesti fonologinen tietoisuus on lukitaitojen kannalta olennaista: lapsi oivaltaa sanojen koostuvan tavuista ja tavujen \u00e4\u00e4nteist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kehittyy kirjain-\u00e4\u00e4nnevastaavuus, eli ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 tietty kirjain edustaa tietty\u00e4 \u00e4\u00e4nnett\u00e4. Usein lapsi alkaa esimerkiksi pohtia, mill\u00e4 kirjaimella tai \u00e4\u00e4nteell\u00e4 jokin sana alkaa. My\u00f6s riimittely kertoo fonologisen tietoisuuden her\u00e4\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Suomen kielen kirjain-\u00e4\u00e4nnevastaavuudet ovat hyvin yksiselitteisi\u00e4, eik\u00e4 lukivaikeuteen suomenkielisill\u00e4 lapsilla yleens\u00e4 liity runsaasti lukemisen virheellisyytt\u00e4, vaan enemm\u00e4n hitautta. Tarkkuudessakin voi kuitenkin olla jonkin verran ongelmia. Yleinen kompastuskivi suomen kieless\u00e4 ovat esimerkiksi \u00e4\u00e4nteiden pituuden vaihtelut (tuli \u2013 tuuli, kuka \u2013 kukka).<\/p>\n

Jos tekninen lukutaito on heikko ja lukeminen vaatii ponnistelua, luetun sis\u00e4ll\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4miseen j\u00e4\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n kapasiteettia. Joskus luetun ymm\u00e4rt\u00e4minen voi olla puutteellista, vaikka tekninen lukutaito olisikin riitt\u00e4v\u00e4. Olennaisen tiedon l\u00f6yt\u00e4minen tekstist\u00e4 ei ehk\u00e4 onnistu, ja esimerkiksi koulussa teht\u00e4v\u00e4nantojen ymm\u00e4rt\u00e4minen voi olla vaikeaa. My\u00f6s tuottavan kirjoittamisen taidoissa voi olla puutteita: ajatuksia on vaikea pukea kirjoitetuiksi sanoiksi. N\u00e4iden taitojen vaatimustasot kasvavat jo ala-asteella l\u00e4hes kaikissa oppiaineissa, ja etenkin jos lukivaikeus on j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta, koulumenestys voi k\u00e4rsi\u00e4 sellaisissakin aineissa, joista oppilas on kiinnostunut ja joiden sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 h\u00e4n periaatteessa pystyisi omaksumaan.<\/p>\n

Lukivaikeus on riski opinnoista syrj\u00e4ytymiselle. Siksi vaikeuksien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in voidaan tukea taitojen kehittymist\u00e4 sek\u00e4 mukauttaa esimerkiksi koulussa lukuaineiden opetusta siten, ett\u00e4 lukivaikeus h\u00e4iritsee asioiden omaksumista mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n.<\/p>[\/et_pb_toggle][et_pb_toggle title=”Afasia” _builder_version=”4.21.0″ locked=”off” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”]

Afasia on kielenoppimisi\u00e4n j\u00e4lkeen ilmenev\u00e4 kielellinen h\u00e4iri\u00f6, joka voi vaikuttaa puheen tuottoon ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen monin tavoin. Yleens\u00e4 afasia johtuu aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta; muita mahdollisia syit\u00e4 ovat esim. aivokasvaimet ja traumaattiset aivovammat. Afasia voi olla my\u00f6s etenev\u00e4, ns. prim\u00e4\u00e4ri progressiivinen afasia, joka liittyy yleens\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 henkil\u00f6ill\u00e4 otsa-ohimolohkorappeumaan ja sen my\u00f6t\u00e4 muihin muistisairauden oireisiin.<\/p>\n

Yleisimpi\u00e4 afasiaoireita ovat sananl\u00f6yt\u00e4misen vaikeudet. Sanat voivat korvautua merkitykselt\u00e4\u00e4n tai \u00e4\u00e4nneasultaan samankaltaisilla sanoilla: esimerkiksi sanasta \u201dbanaani\u201d voi tulla \u201domena\u201d tai \u201dbaana\u201d. Sananl\u00f6yt\u00e4misen vaikeudet voivat tehd\u00e4 puheeseen my\u00f6s pitki\u00e4 taukoja ja hitautta. Lis\u00e4ksi afasia voi vaikuttaa kieliopillisten rakenteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen, sek\u00e4 lukemiseen ja kirjoittamiseen. Afasia ilmenee my\u00f6s viittomakielisen ihmisen viittomissa.<\/p>\n

Afasioita luokitellaan eri afasiatyyppeihin puheen sujuvuuden, ymm\u00e4rt\u00e4misen sek\u00e4 toistamisen ja nime\u00e4misen onnistumisen perusteella. Esimerkiksi Wernicken afasia on sujuva afasiamuoto, jossa puhe voi olla vuolastakin, mutta sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on vaikeaa tai mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyvin harvan potilaan oireet kuitenkaan sopivat t\u00e4sm\u00e4llisesti vain yhteen tiettyyn afasiatyyppiin. Usein afasiatyyppi my\u00f6s muuttuu ajan saatossa \u2013 aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6iden ja aivovammojen tapauksessa kuntoutumisen edetess\u00e4, ja etenevien afasioiden tapauksessa sairauden edetess\u00e4.<\/p>\n

Afasian vaikeusasteet vaihtelevat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n puheen t\u00e4ydellisest\u00e4 puuttumisesta lieviin, joskus jopa vain tietyn semanttisen kategorian (esim. el\u00e4imet, vaatteet) sanoihin rajautuviin sananl\u00f6yt\u00e4misvaikeuksiin. Muiden kuin etenevien afasioiden oirekuvat yleens\u00e4 muuttuvat toipumisen ja kuntoutumisen edetess\u00e4. Spontaanikin toipuminen on usein merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ja kielellisen toimintakyvyn parantumista voidaan edist\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti kuntoutuksella.<\/p>\n

Kuntoutukseen kuuluu tarpeen mukaan esimerkiksi sananl\u00f6yt\u00e4misen, nime\u00e4misen tai kieliopillisten rakenteiden suoraa harjoittelua. Nykyaikaisessa afasiakuntoutuksessa keskityt\u00e4\u00e4n vahvasti kokonaisvaltaisen toimintakyvyn parantamiseen. T\u00e4ll\u00f6in kommunikaation onnistuminen ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n afaattisen henkil\u00f6n kielellisten taitojen harjoittelun ja suoran kuntoutumisen varassa, vaan h\u00e4n ja mahdollisesti my\u00f6s h\u00e4nen l\u00e4heisens\u00e4 saavat ohjausta kommunikaatiostrategioihin, joilla olemassa olevien rajoitteiden vaikutus kommunikaatioon ja osallistumiseen j\u00e4\u00e4 mahdollisimman v\u00e4h\u00e4iseksi.<\/p>[\/et_pb_toggle][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_image src=”https:\/\/www.premera.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/01\/Tietokoneella-e1579361263910.jpeg” title_text=”Tietokoneella” _builder_version=”4.21.0″ _module_preset=”default” custom_margin=”40px||||false|false” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content” sticky_enabled=”0″][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][\/et_pb_section][et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.16″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_row _builder_version=”4.21.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.21.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_text _builder_version=”4.21.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”]

Tietoa puheterapiak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja vaikuttavuudesta:<\/strong><\/p>[\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.21.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.21.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_toggle title=”Varhaisen tuen merkitys” open_toggle_text_color=”#000000″ _builder_version=”4.21.0″ title_text_color=”#000000″ locked=”off” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”]

 <\/p>\n

Varhaiset kielelliset interventiot ja huoltajien ohjaus ovat tehokkaita keinoja edist\u00e4\u00e4 my\u00f6h\u00e4\u00e4n puhumaan
oppivien ja riskilasten kielellisten taitojen kehityst\u00e4.<\/p>\n

Kehityksellisen kielih\u00e4iri\u00f6n K\u00e4yp\u00e4 Hoito -suosituksessa
todetaan: \u201dTukitoimet lapsen arjen toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tulee aloittaa heti, kun on her\u00e4nnyt ep\u00e4ily
kielellisen kehityksen viiveest\u00e4 tai poikkeavuudesta.\u201d<\/p>\n

Yleens\u00e4 kielen kehityksen mahdollinen viive tai
poikkeavuus havaitaan jo ennen kuin diagnoosin teko on mahdollista. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi
diagnoosia, eik\u00e4 diagnoosin odottamista suositella, jotta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varhaista kuntoutusaikaa ei menetet\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4yp\u00e4 Hoito -suosituksen mukaan ep\u00e4ilyn her\u00e4tess\u00e4 vanhempien, neuvolan tai varhaiskasvatuksen
henkil\u00f6kunnan havaintojen perusteella lapsi tulee l\u00e4hett\u00e4\u00e4 puheterapeutin ohjaukseen 2 \u2013 2,5 vuoden
i\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Arjen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n tukitoimet voivat sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 muun muassa:<\/span><\/p>\n